valmistelua ilmassa

Aikataulujen aikatauluja ja apurahan käytön järkeistämistä. Siinähän sitä vapaapäivälle tekemistä riittämiin.

Sampossa julkaistaan huomenna kolumni, joka käsittelee tätä ilmassa vellonutta tilakysymystä Saarijärvellä. Tänään oli mieluisa tapaaminen cafe Picassossa, kun saatiin Ojasen kanssa oma palaveri Juurien osalta pidettyä, niin Sienan porukka istui juonimassa tilakysymystä, kuinkas muuten. Maanantaina on kaupungin toimesta kutsuttu koolle kaikki paikkakunnan kulttuuritekijät. Toivottavasti tarpeen suuruus ymmärretään.

Monitoimitalohan Saarijärvelle juuri valmistui, mutta se on täysin kelvoton mihinkään esiintymis taikka näyttelytoimintaan. Tilaa rakennettaessa oli vitsailtu, että voihan tuohon eteen kantaa penkit, kun joku sitä pianoa pimputtaa, kunhan kannatte sitten takaisin. Että tällä tasolla mennään kulttuurin ymmärtämisessä "kulttuuripitäjä Saarijärvellä".

Vielä muutama kuva hallista

Ensi-ilta tuli ja meni

Samoin meni pikkujoulut ja isänpäivä. Ja nyt jälkeinen maanantai. Normaalisti kuulostaisi raskaalta päivältä, mutta muutamat tilakysymykset ovat piristäneet tänään mieltä. Keskisuomalaisen Iso ja vihreä- kritiikistä  (http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/draamaa-vai-aa-kerhon-putkirealismia(280521).ece) en taida sittenkään jaksaa sen kummempaa älistä. Jos kolme litraa illassa keskaria tissutteleva sohvaperuna vain luulee olevansa alkoholisti, niin kertooko se jotain tästä arkipäivästä, jossa elämme? Joka tapauksessa kiitosta ensi-illassa olleille, olipahan hyvä henki esityksessä sekä seuranneissa bileissä.

Käytiin tänään katsomassa taas uutta tilaa Juuret- projektille ja muutenkin Saarijärveläiselle kulttuuritoiminnalle. Eforen entisen tehtaan tiloissa on vuodesta 2006 ollut tyhjillään hyvän oloinen tila, joka alkuun ainakin tyydyttäisi tarpeemme. Hieman matala, mutta kaikkea ei voi saada, ainakaan heti. Alla kuva sieltä.

Tänään Viivin ja Wagnerin lukuharjoitukset. Kiva että jatkuu nopsasti, vaikka varsinaisesti siihen keskityn ensi vuoden alusta. Tämän vuoden puolella valmistellaan.

lavalle

Tänään Ison ja vihreän ensi-ilta. Viikon valmistavat läpimenot koeyleisölle lupailevat hyvää. Teksti on hieno ja toteutus toimii sekä koomisena että koskettavana. 

Omat fiilikset ovat hieman vaihdelleet. Enimmäkseen positiivinen kokemus tehdä pitkästä aikaa lavalla jotain näin intensiivistä. Välillä taas miettii sitä mistä tässä oikein nauttii. Roolihahmon matka on aika rankka vetää illoittain läpi. Ehkä  se juuri tuo sen merkityksen, jos siitä joku katsoja itselleen jotain saa.

Nyt pitäisi kirjoittaa kolumni ensi viikon Sampoon ja parannella ääntä, joka yön aikana meinasi hieman mennä lakkoon. Tekstimääräkö ilmoittelee itsestään, vaiko oikein flunssa?Toivottavasti ei kumpikaan pahemmin enää illalla.

Ensi viikolla alkaakin sitten taas uuden jutun treenit. Ohjaan Sampolan Nuoriroseuralle (http://www.nuorisoseurat.fi/seura362.html) talvella Viivin ja Wagnerin. Mukava välipala tässä pimenevässä talvessa. Mukana uusia tuttavuuksia sekä jo muutaman jutun minun kanssa tehneitä tyyppejä. Ilon kautta. Kesää koht9 luistellaan sitten Juurien lisäksi Teatteri Kulissin parissa (www.kulissi.fi). Sen näytelmävalinnasta tuonnempana.

tilahaaveilua

Olen jo pitkään potenut ulkopuolisuutta tiloihin liittyvissä asioissa. Olen työskennellyt monenlaisissa tiloissa, mikä on ollut rikastuttavaa, mutta välillä myös raskasta. Teatterin tekemisessä tilalla on aina erikoisen vahva merkitys. Tai sitten se merkitys tilalle syntyy juuri tekemisestä, kun uskaltaa ylittää jonkin rajan, mennä jonnekin missä ei ole vielä käynyt, uskaltaa heittäytyä ja epäonnistua, onnistua, silloin tilaan syntyy merkittävä suhde. Tai jos itselle tapahtuu elämässä merkittäviä asioita, tila saattaa muistuttaa pelkällä olemassa olollaan samoista viboista vuosienkin jälkeen.

Hetkeen en ole päässyt teatterin kanssa sinuiksi tilojen kanssa. Viime talvi ja kesä Lumperossa oli mielekästä aikaa. Tiloihin tuli kuitenkin rakentaa uusi suhde lapsuuden haaveilujen pohjalle. Parhaillaan harjoitellaan hienossa tilassa, mutta tunnesiteen syntyminen ottaa aikaa. Eikä sitä koe niin omaksi, jos tulevaa ei ole juurikaan tiedossa.

Aamusta sain erään toisen taitelijaseuran puolesta soiton, josko Hysteria haluaisi vuokrata heidän kanssaan Saarijärveltä tyhjillään olevan tilan. Kyseessä on vanha painotalo, jossa on käsittääkseni välillä toiminut esimerkiksi kuntosali. Innostus tällaista tilaa kohtaan nousi heti kattoon. Monta vuotta on haaveillut tilasta, jossa voisi nuorien kanssa tehdä esityksiä, siten ettei ko. ryhmän katsota olevan rasite. Oma tila loisi Juuret-projektille turvallisen lähtökohdan. Lähtökohdan harjoituksille ja esityksille, omalle tekemiselle, syvemmälle sukeltamiseen. Tilasta voisi muotoutua erittäin tärkeä tekijä, tukikohta. Toivottavasti haaveet osoittautuvat konkretiassa kohdilleen ja saisimme vielä rahoituksen järjestymään. Ylihuomenna tilaa katsomaan.

Sitä odotellessa tänään läpimeno. Kolmen päivän lattialla makaamisen jälkeen olin eilen harjoituksissa. Tulokseksi ihan ok treenit, mutta aamusta selkä ei ollut parhaimmillaan. Nyt taas päivän edetessä tuntuu hieman vetryvän. Toivottavasti kestää illan vedon. 

Pari päivää yksikseen

Suunnittelua, aikatauluja, arvailuja tulevasta, opetuksen päivittämistä, repliikkien lukua. Ja kaikkea tätä hissukseen lattialla maaten tahi hyvässä ryhdissä. Lauantain treeneissä taas hieman niksautin selkääni, joka meikäläisen kohdalla tarkoittaa ainakin muutaman päivän jumia. Oikeasti alaselässä on jokin nikama jota pitäisi käsitellä, mutta terveyskeskusten malliin syydettiin pari purkkia pillereitä matkaan ja olisi kirjoitettu sairaslomaa, jos sitä tarvitsisi.

Tänään ja huomenna Ison vihreän  treenejä, joiden kulku vielä omalta osaltani epävarmaa. Viikonloppuna pitäisi opettaa hieman kontakti-improa. Saa nähdä miten käy. Ensi viikolla Kuopion sirkukselle.

Juuria on olen aikatauluttanut kevään osalta. Siitä ensi syksynä vasta ensimmäinen suurempi esitys, mutta keväälläkin luultavasti jotain, ainakin demo-sessioita saadaan aikaan. Alkuun täytyy satsata, että saadaan oikeat ihmiset mukaan, kaikki jotka asiasta kiinnostuvat taikka saattaisivat kuvitella jotenkin hyötyvänsä. Tästä projektista avataan jatkossa omat sivut, jonne tulee erilaisia blogeja. Tämä "työpäiväkirjani" kun  on viime aikoina jäänyt pinnallisten kuulumisten alustaksi, täytyy katsoa miten tätä jatkossa jatkaa. Mikä on tarve.

Kuu vyöryy taivaalla

Hieman väsynyt mies istuu. Istuu ja miettii mitä ihmiset tekivät, ennen kuin rupesivat viettämään kaikki illat teatterilla. Kaipa nykyäänkin joku löytyy, joka keksii illalle muutakin käyttöä.

Isoa ja Vihreää väännetään kuumeisimmillaan. Tänään oli toinen läpimeno. Se siitä. Tekemistä riittää, eikä edelleenkään tunnu helpolta esitykseltä. Paljon saa ponnistella, mutta uskon sen tuovan vielä tulosta. Muutoin, jos ei, eli esitys jää lussuksi paskaksi, sitten kyllä syö miestä.

Pikku hiljaa alkaa tämä syksyinen lepohetki olla takana ja kevään kiireet konkretisoitua. Paremminkin olisi voinut levätä. Vaan kyllä sitä intoa on kerääntynyt tässäkin. Jos vain saisi joitain töitä tehtyä päiväsaikaan, muitakin kuin suunnitteluhommia, olisin sangen iloinen. Illat jatkuvalla syötöllä pois kotoa stressaa. Eikä varmaan pelkästään minua. Ammatinvalintakysymys, eli turpa kiinni. Niinpä niin.

Lähipäivinä pitäisi selvitä talven todellinen kuvio, eli ohjaanko sittenkin jo tähän väliin. Muutamaa tekstiä pyöritellyt, muttei viitsi huudella ennen kuin varmistuu. Samoiten kesäteatteritekstin suhteen vielä hieman arvotaan. Tänne Jyväskylään kuitenkin ohjaan. Tästäkin muutaman asian varmistuttua enemmmän. Juuret- projektia aikataulutetaan kovaa vauhtia. Siitä lauantaina pieni info Saarijärvi Salissa. Tilaisuudessa jonka pääjuttu on Samuli Heimosesta kertovan dokumenttielokuvan ensi-esitys. Leffasta löytyy lisää osoitteessa www.muissamaailmoissa.com

Nyt nukkumaan ja aamulla kuuden jälkeen metsään. Toivottavasti uni tulee, parina yönä ei oikein ole ottanut tullakseen.