syksy kauneimmillaan

Koneen kanssa pidettiin tänä aamuna syyskokousta. Eihän tässä teatterin tekemisessä ole mitään muuta ongelmaa kuin aika, raha ja paikka. Ne kun olisivat kondiksessa niin mukavahan sitä olisi esityksiä tehdä. Ehkäpä niistä jokunen ainakin toteutuu ja päästään taas teatterin ytimeen, pois puhumisesta.

Se tapahtuu jo tänään kun Pönttöjutulla mennään Muurameen lasten festareille. Mukavaa päästä hienoisen harjoitusession jälkeen yleisön eteen. Muutamalla lämmitysharjoituksella muisteltu Pönttö pysyy ainakin omalta osaltani vireänä, liikaa kun  ei ole toistoja takana että kyllästymään pääsisi.

Muutoin tullut vietettyä mukavaa ja rauhallista syysaikaa. Tästähän se taas talvea kohti kääntyy, hitaasti ja varmasti.

turhautunut mies

istuu ja miettii mikä ihme saa ihmisen (tai ainakin ihmisen sukulaisen) ampumaan muita. Tappamaan silmästä silmään käsiaseella. Ei jaksa murehtia nuorten pahoinvointia, koska tälläiset teot ovat tyhmyyttä. Vituttaa tuollainen.

Ulkona paistaa aurinko. Pitäisi lähteä pienelle lenkille ennen treenejä. Iso ja vihreä etenee omalla painollaan. Mukavaa, vaikeaa, haasteellista välillä jopa ärsyttävää olla lavalla. Ärsyttävää siksi, ettei aina kykene siihen mihin haluaisi. Alkukankeutta, kuten Pönttöjutun lämmittelyissäkin, vaan eiköhän tämä näyttelemissyksy tästä suttaannu. Virkistävää ennen kaikkea.

Kesää silmällä pitäen löytynyt mielenkiintoinen teksti. Oma sellainen rajoittuu muutamiin tyyppeihin, eli haahuilua sen suhteen. Vaan nyt ulos ja happea naamariin.

lomailu takana

Syyskuun kymmenes päivä. Aamukahvit joutu, tytöt lähteneet lenkille ja äiti-lapsi tapaamiseen, koiran kanssa katsellaan ulkona paistavaa syksyä. Pieni vaellusreissusta ja ulkona vedetystä opetuskeikasta hankittu flunssa pakottaa tällä hetkellä himmailemaan enimmäkseen sisällä.

Vaan loma on takana ja syksyn kuviot jo käynnissä. Hieman alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tämä syksy menee näyttämön puolella. Koneen Pönttöjutun keikat pyörähtää käyntiin tämän kuun lopulla ja samaan aikaan treenataan Huoneteatterin 50- vuotisjuhlanäytelmää. Annu ohjaa Sami Keski-Vähälältä tilatun tekstin Iso ja Vihreä, jonka kantaesitys marraskuun alussa. Näyttelen hitusen alta nelikymppistä ilmaisutaidon opettajaa, alkoholisoinutta sellaista. Teksti on pienen tutustumisen perusteella erittäin mielenkiintoinen. Alkoholismia kun on vaikea käsitellä toimivasti ja  mielestäni tämä teksti tavoittaa tragiikan ja komiikan kautta jotain oleellista. Keski-Vähälän tekstit ovat muutoinkin olleet kiinnostavia, yhden olen ohjannutkin muutama vuotta sitten.

Lavalla heilumisen lisäksi jouluun mennessä pitäisi saada yksi näytelmäteksti hahmolleen ja ensi kesän kesäteatteriesitys päätettyä. Lisäksi hapuilua tulevaan ja muutamia opetuskeikkoja, ja niin apurahahakemuksen lähettäminen. Ollaan väännetty koko kesä suurehkoa apurahahakemusta, jonka tiimoilta perustettiin myös uusi yhditys Art Hysteria. Yhdistykseen kuuluu Saarijärven seudulla vaikuttavia ammattitaiteilijoita, jotka haluavat tehdä poikkitaiteellisesti juttuja. Ryhmän ensi esittäytyminen Saarijärvi salissa 19. päivä tätä kuuta.

Semmoista tiedossa. Jottei todellisuus unohdu, niin nyt täytyy lähteä työvoimatoimistoon todistelemaan, että kyllä kyllä, ihan oikeasti yritän tehdä jotain työllistääkseni itseni.