tiistai 23. syyskuuta 2008

turhautunut mies

istuu ja miettii mikä ihme saa ihmisen (tai ainakin ihmisen sukulaisen) ampumaan muita. Tappamaan silmästä silmään käsiaseella. Ei jaksa murehtia nuorten pahoinvointia, koska tälläiset teot ovat tyhmyyttä. Vituttaa tuollainen.
Ulkona paistaa aurinko. Pitäisi lähteä pienelle lenkille ennen treenejä. Iso ja vihreä etenee omalla painollaan. Mukavaa, vaikeaa, haasteellista välillä jopa ärsyttävää olla lavalla. Ärsyttävää siksi, ettei aina kykene siihen mihin haluaisi. Alkukankeutta, kuten Pönttöjutun lämmittelyissäkin, vaan eiköhän tämä näyttelemissyksy tästä suttaannu. Virkistävää ennen kaikkea.
Kesää silmällä pitäen löytynyt mielenkiintoinen teksti. Oma sellainen rajoittuu muutamiin tyyppeihin, eli haahuilua sen suhteen. Vaan nyt ulos ja happea naamariin.

Ei kommentteja: