muutto

Mies ei muuta, perhe ei muuta, ei edes koira. Vaan tämä blogi muuttaa. Uusi osoite, jossa tekemisiäni ja ajoittaista avautumista voi seurata on http://teatteririnne.blogit.fi/
Lukemisiin ja näkemisiin siellä!

Syyskuun päivitystä

Työt jo kovastikin vauhdissa. Alla mainittujen ohjausten lisäksi talvelle on varmistunut pari työtä ja yksi on vielä vailla nuijan kopautusta.
Sampolaan ohjaan jo parhaillaan Kari Hotakaisen Punahukkaa. Ensi-ilta joulukuun puolen välin tienoilla. Kesäksi Lumperoon tulee Veljeni leijonamieli. Myös Koneen Ronjaan lupauduin sitten mukaan. Lingreenmainen kesä. Hyvä niin.
Talvisotaan osallistun esiintyjänä. Suunnittelu- ja dramaturgiapua kylläkin, vaan Niemeläinen ottaa päävastuun tästä tanssiteatteriteoksesta, jonka ensi-ilta marraskuun viimeisenä päivänä.
Käsikirjoitustyöpajassa työstämme kahta näytelmää, joiden ohjaus langennee minulle. Ensi-illat keväällä, luulltavasti Nuorten Teatterikatselmuksen yhteydessä huhtikuun puolessa välissä.
Vielä varmistumaton ohjaus olisi alkutalvesta. Sen varmistumista odotellessa, puuhaa riittää.

kohta alkaa hönkä

Elokuun viimeinen viikko. Loman viimeinen viikko. Tai loman ja loman. Kun syksy lähenee ja ihmiset aktvivoituvat, ei itsekään voi olla kännykkä kiinni ja hypätä sitten syyskuussa kehiin.
Juuret- projektin valmistelua. Luvassa käsikirjoitustyöpajan jatkamista ja uuden ryhmän kokoamista sekä uutena pajana ryhdyn vetämään jonlöörauspajaa. Esityksiä on projektin tiimoilta tiedossa ainakin kaksi, jotka ohjaan. Syksylle ensimmäinen talvisodan alkamispäivän tiimoille ja huhtikuun loppuun keskuskoulun kanssa toteutettava musiikkinäytelmä. Sitten taas kesäleiri ja siitä jokin esitys. Lisäksi varmaankin jo täksi kevääksi saamme joitain projektiin osallistuvien nuorten tekstejä näyttämölle. Muodosta en osaa vielä sen kummenmin sanoa. Muuta kuin että heidän lähtökohdistaan, omalla äänellään ja tavallaan.
Teatterikoneen kanssa alamme harjoitella ja rakentaa käsikirjoitusta forum-teatteri- esitykseen, jonka kaupunginteatterin kanssa yhteistyössä toteutettavat ensi-illat sijoittuvat syksyyn 2010. Lisäksi kesäksi olisi tiedossa Koneen Ronja, jossa pääsisi myös näyttelijänä kirmaamaan. Toivottavasti aika riittää mukaan.
Tulevaksi syksyksi ohjaan myös Sampolaan. Mitä, siitä ei vielä ole aivan varmuutta. Itse asiassa tänään tulisi yhden tekstin laatikkoon napsahtaa. Ja kesälle on alustavasti jo sovittu ohjaus, joka varmistunee huomenna.
Näin. Työtä riittää. Ja Aava kasvaa. Ja talo rakentuu?
uutta blogin tapaista olen hahmotellut, mutta jääköön sen linkittäminen ja tämän päättäminen vielä hetken tuonnemmaksi.

pari arvostelua teuvosta

http://www.sjl.fi/web/pdf/sjl22p12.pdf

http://www.demari.fi/content/view/6506/333/

Lomaaa!!!

Loman ensimmäinen viikko alkaa kääntyä loppusuoralle. Vielä neljä samanmoista jäljellä! Jee. Maanantaina kävin ilmoittautumassa (taas kerran) työttömäksi. Syyskuussa jatkuu uudet väännöt.

Paljon on tullut mietittyä työkuvioita. Tottakai. Jotenkin sitä aistii, että rupeaa olemaan uusien tuulien aika. Tämäkin päiväkirja on jäänyt satunnaiselle päivittelyn asteelle. Ei yhtään henkilökohtaista avautumista pitkään aikaan, ei avausta suuntaan eikä toiseen. Vielä hetken pidän tämän hengissä, mutta syksyllä lienee aika kuopata tämä aika (työ)elämästä ja lopettaa blogi. Sitäpaitsi kaikki ovat nykyään facebookissa, jossa lyhyillä vuodatuksilla ollaan kiinni hetkessä. Kukaan jaksa enää mitään blogeja lukea.

Art Hysterian tiimoilta päästiin kesälomille hyvillä mielin. Kesäleireillä oli kaksitoista osallistujaa ja viisi opettajaa. Mikon vetämän projektin päätösesitys Pienempi kuin kolme <3, valotti hienosti sitä linjaa, mihin Juuret- projekti on menossa. mahdollisuuteen kerätä esitysmateriaalia mistä vaan ja pikkuhiljaa päästä henkilökohtaisempaan kiinni. Avoin dramaturgia vapauttaa ja sitä kohti käydään. Juuret-projektista enemmän toisessa blogissa http://hysterianjuuret.blogspot.com/

Teuvo. Pitkä, yli puolenvuoden harjoitusperiodi sai pisteen viime lauantaina ensi-illassa. Esitys toimii hienosti. Ainakin ensi-illassa se kulki hienosti vuoropuhelussa yleisön kanssa, mikä oli viimeisen viikon huolenaiheeni. Että jos se ei kommunikoi, jos siihen ei pääse kyytiin. Nähtävästi pääsee. Keskisuomalaisen kritiikki oli latteudessaan sitä luokkaa etten jaksa sitä tähän skannata. Eikä näytä löytyvän muitten kesäteattereiden joukosta lehden nettisivuiltakaan. http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/ En kylläkään tiedä miksi.

Joka tapauksessa esityksestä jäi hyvä mieli, piittaamattomasta viereisen talon hääseurueesta huolimatta. Lisään loppuun vielä Mirka Seppäsen kommentit ensi-illasta. Teksti on kirjoitettu Keskisuomalaisen yleisönosastoon, mutta jos eivät sitä julkaise, näkeehän sen täältä.

Päässä soi muuten biisi takaisin hiekkalaatikkoon ja siitä kohta "vittu me kusessa ollaan rakkain.." Lapsi rakas nimittäin sai tämänkin kirjoituksen aikana aukaistua juuri vaihtamani kakkavaipan ja sai aikaan melkoiset taideteokset. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Ensi-illan sabotointia Survo-Korpelassa

Lauantaina 11.7. saavutti ensi-iltansa Survo-Korpelan ladossa teatteri Kulissin musiikkinäytelmä ”Teuvo”. Kyseessä on Gösta Sundqvistin muistoa kunnioittava, Leevi and the Leavingsin musiikkiin perustuva ja Pasi Saarisen loistavasti toteuttama esitys, jossa voi nähdä, mihin noin kolmikymmenpäisen teatteria rakastavan ja aidosti itsensä peliin laittavan harrastajan voima parhaimmillaan yltää. Ensi-ilta oli huipentuma vähintään puolen vuoden raskaasta työstä, jossa äärimmäisen jännittyneen ja herkästi haavoittuvan ilmapiirin luo se esityksen ainutkertaisuus, jossa työryhmä ensimmäistä kertaa asettuu alttiiksi suuren yleisön eteen ikään kuin kysyen: Pidättekö te meistä? Uskotteko? Elämmekö samassa maailmassa? Syntyykö tästä esiintyjien ja katsojien välille se kollektiivinen kokemus, jota ilman teatterilla ei ole merkitystä?

Esitys oli onnistunut. Sitä voidaan pitää yhtenä niistä merkittävistä tapauksista, jotka tekevät Jyväskylästä todellisen kulttuurikaupungin. Survo-Korpelan miljöö oli myös aluksi juuri se oikea, mitä käsiohjelmassa luvataan: jo sinällään rauhoittava paikka, jossa voi unohtaa muut asiat ja nostalgisissa tunnelmissa palata ajassa taaksepäin ja muistoihin, rentoutua ja heittäytyä tarinan vietäväksi. Väliaikaan mennessä noin 160 hengen yleisö eli teatterin lumossa mukana täysin sydämin ja raikuvin väliaplodein.

Viehättävän lisän kauniiseen kesäiltaan toi se, että viereisessä vanhassa rakennuksessa vietettiin oikeaa hääjuhlaa. Onnittelut hääparille! Me kaikki teatterin ihmiset olemme varmasti täysin samaa mieltä siitä, että ”oikean” ihmiselämän todellinen, ainutkertainen ja suuri tapahtuma on aina merkittävämpää kuin teatteriesitys, joka perustuu illuusioille. Ensi-iltaan latautuneille tekijöille tapahtuma on toki myös merkittävä pala todellista elämää, muttei välttämättä sentään sama kuin avioliiton solmiminen. Ongelmaksi muodostui kahden vierekkäisen suuren tapahtuman sovittaminen samaan pihapiiriin.

Hääkansan iloksi oli järjestetty bändi, joka alkoi soittaa näytelmän toisella puoliajalla teatterin seinän takana. Kappaleet olivat nostalgisia iskelmiä nekin, ja tulkinta varmasti taidokasta. Soitannan volyymi oli sellaisella tasolla, että se pahimmillaan jopa peitti alleen näyttelijöiden vuorosanat, mutta ainakin esti heitä pitämästä kiinni omasta tunnelmastaan ja vaikeutti oman orkesterin kuulemista ja nuotilleen laulamista. Katsojakokemuksena ”kilpaileva bändi” oli kuin nyrkin isku naamaan. Se vei ajatukset harhaan ja esti nauttimasta eläytyen näytelmän loppupuoleen. Tuli petetty olo - kenellä on oikeus raastaa minulta ja meiltä muilta pois tämä meidän tärkeäksi kokemamme hetki?

Asiaa tiedusteltuani kyse oli jostain ”järjestävästä tahosta”, joka ei ollut vaivautunut selvittämään, kuinka paljon vahinkoa massiivinen äänentoisto voi tässä tapauksessa aiheuttaa. Samainen taho ei kuulemma myöskään ollut suostunut minkäänlaiseen joustoon tai edes neuvotteluun, mitä teatterin puolelta oli yritetty siinä vaiheessa, kun ongelma oli akuutti. Mikäli tässä ollaan jälleen kerran vastakkain ainoastaan kylmän bisnes-ajattelun kanssa, jonka lait perustuvat kilpailuun ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun, voisi ehkä argumentoida, ettei harrastajateatterin budjettikaan aina ihan pikkusummissa liiku?

Toivotan Teuvolle rauhaa ja onnistumisen iloa 15.8. saakka!

Mirka Seppänen,

taidealan ammattilainen katsomosta

Teatteripäivät käsillä

Yllättävä vapaa- ilta tiedossa. Luulin että olin laatinut tällekin päivälle harjoitukset Teuvon osalta, mutta enpä ollutkaan. Olisi tulleet tarpeeseen. Tein eilen suurehkoja muutoksia esityksen alkuun ja ennen kaikkea vaihtoihin. Niitten harjoitteleluun päästään nyt vasta maanataina.Vaikka onhan tuossa viikko aikaa ne opetella. 

Viikonloppu menee Teatteripäivien touhussa. Hysterian esitys Pienempi kuin k0lme <3 vetäistään huomenna klo 12.00 torilla. Toivottavasti sää ei tästä hirmuisesti viilene, eikä varsinkaan vettä heittelisi.

Jahas, lapsella jotain asiaa. Eipä minullakaan tänne sen kummempia. Muutamia ihmettelyjä oli mielessä, mutta palaan niiihin myöhemmin.

Pienempi kuin kolme<3 esityksen tiimoilta

tunnelmia art hysterian kesäleiriltä

muistoja ja haaveita

Aamutuimaan omassa kodossa. Aamutoimet tyttären kanssa hoidettu; puuron syöminen, vaipan vaihto, pienet leikit koiran vesikupilla. Tyär kömpi äitinsä viereen vielä aamu-unille ja minä istutin eilen ostetut sipulin taimet (onko ne taimet?) kasvimaahan. Eihän minulla ollut harmaintakaan aavistusta mihinkä aikaan nuo pitäisi maahan laittaa, mutta internetin ihmemaailma tiesi kertoa, että juuri tänään kesäkuun neljästoista tapasi vanha kansa laittaa sipulit maahan. Siellä saavat olla syksyyn saakka, kunnes varret nuupahtaa.

Eilen tuli juostua pitkästä aikaa kunnon lenkki. Kaksitoista kilometriä taittui kuin taittuikin, vaikka entisaikaan tuokin oli helpompaa. Jostain (parista, kolmesta kymmenestä) syystä.

Tämmöistä tämä elo uudessa kodissa. Harvoin on tällaisia hetkiä, että ehtii rauhassa koneelle. Mutta en todellakaan valita. Keskeneräisyydestään huolimatta paikka tuntuu jo kodilta. Ja omassa kodissa on se hyvä puoli, että voi rauhassa jättää asioita tekemättä. Kuten listat, joitten kanssa eilen yritin hetken temppuilla. Ehkä sitten joskus.

Kaukolampi palaa tänään Saarijärvelle viikonlopun Helsingin keikan jälkeen. Viikko Hysterian kesätreenejä takana, ja mitä olen aistinut, hyvältä vaikuttaa. Porukalla into ja meininki kohdillaan.

Teuvosta jatketaan huomenna. PITÄISI olla ensimmäistä kertaa kaikkien koolla. Läpimenoa ei suunnitellusta huolimatta kyetä vielä vetämään. Pitää vielä käydä niiiin montaa juttua läpi. Lasten esitykset rytmittävät vielä pari viikkoa meidän harjoituksia siten, että varsinaisesti ladolla pystymme treenaamaan vain pari kertaa viikkoon. Muutoin teemme täsmätreenejä jossain puistikon laidalla.

Perjantaina selvisi kahden opettamani/ohjaamani "junnun" pääsy alan lukioihin. Toinen lähtee Tampereelle ja toinen Helsinkiin Kallioon. Tulipa vahvasti mieleen oma Kallioon pääsy. Oli suurimpia päiviä tähän mennessä elämän varrella. Kaikki uusi edessä ja vielä paljon teatteriin liittyvää mahdollisuutta. Iloinen teidän puolesta Hilla ja Klaara.

Vaikka samalla kun tätä Saarijärven juttua kehittää, ei voi välttyä ajatukselta, miten hyvä olisi jos enemmän tyyppejä jäisi tänne vielä lukion ajaksi. Varsinkin nyt, esittävän taiteen alueella, tarjolla on kolmeksi vuodeksi aikamoinen koulu, joka ei kalvenne alan lukioille yhtään. Toista on tietenkin uudet kuviot, ihmiset, maisemat, kokemukset. 

Oli miten oli, Juuriin osallistuville nuorille toivoisi saavan sellaisen kokemuksen, joka kytkeytyy myös paikkakuntaan. Että perketti, mehän tehtiin jotain hyvin erikoislaatuista yhdessä, me loimme tavan tutkia maailmaa uudesta näkökulmasta, tavan havainnoida ja siirtää se ilmaisuksi, tavan lukea esityksiä uudesta kulmasta. Tajun niitten mahdollisuuksista.

Siihen on vielä aikaa, mutta sitä kohti. 

toukokuun lopulla, kiire käsillä

Toukokuun viimeistä viikkoa vedellään. Teuvon suhteen harjoitukset ovat näyttäneet hyviltä. Bändi on mukana toista viikkoa ja Hannu kärkevöittämässä koreografioita viimeistä. Ensi viikolla keskitytään lauluihin, saatetaan ne kondikseen. Minä pyörähdän sen viikon Savonlinnassa http://www.taidekouluhyrra.fi/ajankohtaista.htm

Jos joskus kaipaisi lisätunteja viikkoon, niin nyt. Sunnuntaina pitäisi muuttaa taloon, joka on vielä aivan kesken. Alakerran lattiapinnat rupeavat tosin jo tänään olemaan valmiina, mutta keittiökalusteita aletaan asentamaan vasta huomenna ja takkakaveri tulee vasta perjantaina. Sunnuntaina joka tapauksessa edellisestä kämpästä veke. Osa kamoista talolle, osa Kämäriin ja maanantaina aamusta tuonne Savonlinnaan.  Jääpä kesälomalle heinäkuun loppupuolelle tekemistä talon kanssa.

Art Hysterian kesäteatterin suhteen joutuu tekemään vielä hieman hommia. Kaupunginhallituksen käsittämättömän sekoilun johdosta menetimme 200 opetustuntia, jo sovituista kansalaisopiston ylijäämätunneista. Jos emme olisi hakeneet kaupungilta mitään tukea, olisimme nyt 200 tuntia paremmin projektissa kiinni. Tästä tulee varmaan myöhemmin kirjoiteltua enmmän, niin käsittämätöntä toimintaa tämä sekoilu on ollut.

Mutta nyt pitää toimia. Parin tunnin päästä käsikirjoitustyöpajan vetoa ja illasta treenit. Välissä tunti pari remonttia.

vasara...

..ja nauloja

pik kat

Eilen alkoi kesäteatterin ulkotreenit. Kulissilla poiketaan normikaavasta (ja järkytyksestä) sen verran, että lato antaa suojaa sateelta. Kohta alkaa toiset ulkotreenit. Taivas synkkenee, tuuli kovenee... Vaikuttaa hyvältä!

Viime vuosina ensimmäiset ulkotreenit ovat olleet hienoja hetkiä. Taakse jää talven sisätiloissa möyräminen ja pölyjen nuuhkinta. Tästä olen muuten jauhanut ennenkin.. Niin se aika juoksee.

Toukokuu tulee olemaan todella kiireinen. Nämä Teuvon treenit. Art Hysterian kesäteatterin tuotantokuviot. Lapsenhoito. Talon remppaus. Lisäksi pitäisi saada alulle kaksi tekstiä. Toisesta tullee poikkitaiteellinen monologi. Ensi-ilta 2.12. Ja toisesta karaokekabaree, ensi-ilta marraskuun puolessa välissä. Kyllä, juuri se. Eräs karaokeklubi pyysi kirjoittamaan ja ohjaamaan heille esityksen. Lähtötilanteessa kyselin heidän bravuureitaan. Täytyy katsastaa läpi, kun  aikaa on hetki ja katsoa, josko alkaisi löytyä jotain yhteistä tematiikkaa. Mahtavuutta!

Nyt kiirus, ulos mars!

teuvon viimoisista sisätreeneistä

"ai mitä? tähän tanssi, ootas, katotaan, joo, no katotaas, jos vaikka näin.."

kuvallista vääntöä

huhtikuun puolessa välissä, lumisateessa

Näyttää päivittyvän tämä blogi kuukauden kerrallaan. Aika tosiaan rientää. Eikä vähiten yhden kotona kiipeilevän "termiitin" ansiosta. Myös taloremontti on vienyt kaiken liikenevän ajan, eli blogin päivitykseen ei yksinkertaisesti ole ollut mahdollisuuksia. 

Tällä hetkellä työrintamalla mennään Teuvon viimeisten sisätreenien kohdalla. Toukokuun alusta päästään ladolle, jossa touhutaan sitten neljänä iltana viikossa. Sompinmäen Hannu on tehnyt lupaavan oloista koreografiaa. Ilolla odottaa aktiivisempaa vaihdetta.

Juurien osalta piipahdin tovi sitten Helsingissä koko Myrsky- hankkeen yhteisessä seminaarissa. Innostvaa ja mielenkiintoista oli kuulla mitä muualla touhutaan. Yksi vierailuesitys Helsinkiin tuli saatettua alulle ja sieltä olisi tulossa meille kesäleiriporukkaa. Ehkä tosin vasta ensi vuodelle.

Yhdistystoiminta on puskenut elämääni viime aikoina monelta rintamalta. Tänään Art Hysterian vuosikokous, ja eilen olin Tapperien taideseuran keväkokouksessa, jossa minut valittiin seuran esittävän taiteen jaoston vetäjäksi. Muutamia ideoita seuran tilaisuuksiin ja yhdessä seuran kanssa tuotettavaksi on jo ilmoilla. Sopivasti ollut etäisyyttä ja aikaa jo tähän veljessarjaan keskittymisestä, joten nyt on oiva aika sitäkin kokemuspohjaa hyödyntää. Luultavasti sekä omaa monologia pukkaa ensi syksylle yhdessä Ojasen kanssa, sekä myöhemmin suurempaa Markoon liittyvää tuotosta.

Näin. Termiitti konttaa taas riskipaikkoihin, joten täytyy keskittyä hoitohommiin, Mari kun on opettamassa tanssia Kannonkoskella. Näihin kuviin. Taas hetkeksi.

maa maa maaliskuu

Viivi ja Wagner on nähnyt päivänvalon jo kolmen esityksen voimalla. Esitys parantaa kuulemma kuin sika juoksuaan. Jep. Keskisuomalaisen arvostelu löytyy täältä: http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/lanneveden-viivi-ja-wagner-hämmentää-omintakeisesti/381214

Tällä hetkellä keskityn Teuvon uuteen vaiheeseen. Kohtauksia aletaan käymään uudestaan läpi ja musiikki ja varsinkin tanssit ottavat omaa osuuttaan. Ohjaajalle jää kokonaisuudessa sitten juurikin kokonaisuuden loppuunsaattaminen ja kasassa pitäminen, sekä kohtausten ohjaaminen kohti jokaista biisiä. Todella moni kohtaus tosiaan päättyy biisiin, eli musikaalimeininkiä. Mutta ei anneta sen haitata.

Juurista alkaa toinen vaihe myös. Käsikirjoitustyöpaja pyörähtää käyntiin ensi viikon jälkeen. SItä ennen suurin duuni on saada ihmiset osallistumaan. Eli sinä joka luet tätä, nyt ilmoittautumista osoitteeseen pasi.saarinen@arthysteria.fi. Saadaan homma eteen päin.

Hysterian eli Juurien kesäteatterista sen verran, ettö ohjaajaksi tulee Kaukolammen Mikko. Pylvänäisen Kalle taasen touhuaa Ojasen ja minun kanssa kesäleiriä, joka näillä näkymin pidetään Pylkönmäellä.Cityssä joka vuodenvaihteen jälkeen on kuulunut Saarijärveen.

Kevättä odotellessa, muutamia opetustunteja päivässä (enimmäkseen, joskus tosin asioita pakkaantuu) Muutoin hyvällä meiningillä vapaa-ajat taloa rempaten. Hotakaisen pitäisi muuten tulla puhumaan kirjamessuille. Täytyypä käydä sanomassa, että perkele, luin kirjasi, ohjasin näytelmän. Ostin talon.

Muutama kuva Viiivin ja Wagnerin treeneistä

Kuvista suurimman osan on tainnut napsia Esa Hyyppä. 

joillain kuulemma hiihtoloma

Juuret- projektin työpajojen ensimmäinen vaihe lähenee loppuaan. Pari ala-astetta ja lukion oppilaat ovat vielä hiihtoloman jälkeen vailla esittelytyöpajaa, vaan sitten on kaikille kohderyhmään kuuluville setti vedetty. Aika siirtyä seuraavalle askelmalle eli syventäviin työpajoihin. Hysterian ja Juurien omilta sivuilta löytyy ohjeet ilmoittautumiseen ja muutenkin tietoa koko proggiksesta, mm. oma blogi. www.arthysteria.fi.
Viime viikko oli melkein tappavan kiireinen ja rankka. Aamusta iltaan töitten merkeissä ja liikenevä vapaa-aika talokauppojen pyörteissä. Olemme siis taas muuttamassa, vaan työskentelyseutu tulee pysymään kutakuinkin samana. Rempattava rintamamiestalo odottaa innokkaita asukkaitaan jo ensi viikon jälkeen. Varsinaisesti päästään muuttamaan toukokuussa. Aivan mahtavaa! Tälläistä olimme etsineet jo puolisentoista vuotta ja juuri kun teimme päätöksen, että odotellaan nyt vielä vuosi, kun sopivaa ei meinaa löytyä, niin juuri SE sattuu eteen. Näin se menee.
Teuvosta parin viikon tauko. Nyt on kaikki kohtaukset menty kertaalleen läpi ja maaliskuussa alkaa tarkempi vääntö. Sompinmäen Hannu liikuttaa ihmisiä tässä välissä tanssin merkeissä.
Muutaman vuoden työkuviot ovat mielessä irrallisina palasina. Mahtavinta tänä alkuvuonna on ollut omata niin hienot työkaverit. Visioita lentelee päivittäin, eikä mikään ole pois suljettua. Tervettä häröilyä siis. Ja näin myös jatketaan.
Viivin ja Wagnerin ensi-iltaan pari viikkoa. Hyvin etenee se. :)

Talven tiimoilta

Uusi viikko ja blogia ajatellen myös uusi kuukausi. Menossa jo pitkällä. Töitä riittänyt sekä koti- että työrintamalla siten ettei täällä taaskaan ole ehtinyt hirvittävästi pyörähtää.

Iso ja vihreä haudattiin reilu viikko sitten Mikkelissä. Mahtavat kaksi vetoa päättivät arvokkaasti hienon prosessin. Ryhmästä muodostui esityskaudella ja osin jo harjoituksissakin toimiva ryhmä, joka Roihan Mikon sanoja lainatakseni Soi. Parempaa fiilistä tullut tuskin koskaan lavalla koettua kuin mitä noissa esityksessä. Kiitos kaikille, se oli kivaa, nyt katseet eteenpäin.

Vajaan kuukauden päästä Viivin ja Wagnerin ensi-ilta Sampolassa. Esitykseen on tullut mielenkiintoisia, täysin yli vedettyjä elementtejä. Näyttelemistyyli on vähintäänkin karrikoitua. Piristävää. Ja musiikeista kuulunut hyvää. Tänään ensimmäinen kuuntelusessio. Musat esitykseen tekee osin livenä ja osin tallennettuna Lukion musiikin ryhmä, jota ohjaa Kirsi Ojanen.

Juurien tiimoilta käynnistän tässä kuussa käsikirjoitustyöpajan. Tällä viikolla jatkuu myös esittelytyöpajojen vetäminen, vuorossa kyläkoulut ja viitos-kuutoset. Mediapajan tuottamista , kuten  myös kesäteatterin ja kesäleirin. Siinä päällimmäisiä siitä. Omat nettisivut avautuvat piakkoin. Esimakua löytyy täältä www.janneheinonen.com/hysteria.

Teuvoa ollaan kahlattu jo hyvä matka alkuun. Roolitus kuosissa ja hyvässä sellaisessa.

Ulkona myrskyää. Pitäisi lähteä lapsen kanssa lekurille. Arkea ja työtä, hyvässä suhteessa.

pari kuvaa juurien ensimmäiseltä viikolta

pieniä askeleita

Juurien työpajat täydessä vauhdissa. Pari viikkoa työteliästä menoa, kun päivät heilutaan koululla ja iltaisin vielä ohjaussessiot päälle. Hyvin pääsee ainakin työrytmiin kiinni.

Juuriin liittyen vedän keväällä käsikirjoitustyöpajaa. Kattoaiheena on tuo "juuret", mutta oppilaskohtaisesti sitä lähdetään käsittelemään. Jos jotain esitettäväksi muovautuvaa ehtii syntyä jo keväällä, saa kesäproggis ja Pylvänäisen Kalle tästä aihiota omaan juttuunsa. Joka tulee siis Saarijärven teatteripäivien yhteyteen.

Huhuja on kuulunut myös kulttuuritalon rintamalta Saarijärvellä. Vanhaa kunnon Kisasuojaa ryhdytään kartoittamaan tai on ryhdytty jo, josko siitä sittenkin olisi toiminnalliseksi tilaksi. Katto, lattia ja julkisivu tulisi ainakin rempata, mutta vielä ilmeisesti tarkemmat tutkimukset ovat edessäpäin. Asioita siis tapahtuu, hitaasti, mutta kuitenkin. Kaupungilla on jonkin verran varattuna varoja talon suunnitteluun. Toivottavasti realistiset ja ennen kaikkea, vanhasta talosta kun on kyse, terveelliset ratkaisut pystytään tekemään, ja tila saataisiin oikeasti vasaran alle. Aimmin katsastamistamme tehdashalleista tuskin muutetaan yhtäkään kulttuuritilaksi. Seisovat tyhjillään ja odottavat uusia työllistäviä yrittäjiä.

Ojasen Ville alkaa muuten keväällä vetämään projektin yhteyteen laulaja- lauluntekijä-työpajaa. Ilmaista yksilöohjausta omien biisien kanssa ei ole joka päivä tarjolla, toivottavasti osaamme kyllin selkeästi esitellä mahdollisuuden ainutkertaisuuden.

Hyvä ja luottavainen mieli tulevasta velloo, mutta vellokoon.

työn ääreessä taas

Uusi vuosi ja tulevat työt saavat luvan alkaa. Sen vertaa kuumottavia unia tullut näinä viimeisinä lomaöinä nähtyä. Viime yönä juhlin hilpeästi varpajaisia, kunnes pikkuhiljaa edellisen illan tapahtumat alkoivat seljetä: Lepositeissä tuli ilmeisesti pyörähdettyä, vaan mitenpä siinä pyörähdät. Se pätkä kesti sitten pitkään se.

Nyt kädet vapaaksi ja hommiin. Lomailu onnistui hyvin. Etelän reissulla jätin vahingossa kännykän kotisuomeen, mikä osoittautui mainioksi mokaksi. Oikeastaan koko loman ajan olen pysytellyt kaukana kännykästä. Sori jos en joillekin ole vastaillut. Tekipä kuitenkin hyvää irtautua tuosta kahleelsta hetkeksi.

Tällä viikolla kahdet Viivin ja Wagnerin treenit, Juurien valmisteluja sekä Ison vihreän lämmitys.

Ensi viikolla rantaudumme Saarijärven liikunnanopettajien iloksi paikkakunnan koululle ja vedämme Juurien ensimmäiset työpajat heidät tunneillaan. Meillä kun ei vielä ole mitään tilaa, tarjoaa koulu parhaat mahdolliset puitteet esitellä tulevaa.