tilahaaveilua

Olen jo pitkään potenut ulkopuolisuutta tiloihin liittyvissä asioissa. Olen työskennellyt monenlaisissa tiloissa, mikä on ollut rikastuttavaa, mutta välillä myös raskasta. Teatterin tekemisessä tilalla on aina erikoisen vahva merkitys. Tai sitten se merkitys tilalle syntyy juuri tekemisestä, kun uskaltaa ylittää jonkin rajan, mennä jonnekin missä ei ole vielä käynyt, uskaltaa heittäytyä ja epäonnistua, onnistua, silloin tilaan syntyy merkittävä suhde. Tai jos itselle tapahtuu elämässä merkittäviä asioita, tila saattaa muistuttaa pelkällä olemassa olollaan samoista viboista vuosienkin jälkeen.

Hetkeen en ole päässyt teatterin kanssa sinuiksi tilojen kanssa. Viime talvi ja kesä Lumperossa oli mielekästä aikaa. Tiloihin tuli kuitenkin rakentaa uusi suhde lapsuuden haaveilujen pohjalle. Parhaillaan harjoitellaan hienossa tilassa, mutta tunnesiteen syntyminen ottaa aikaa. Eikä sitä koe niin omaksi, jos tulevaa ei ole juurikaan tiedossa.

Aamusta sain erään toisen taitelijaseuran puolesta soiton, josko Hysteria haluaisi vuokrata heidän kanssaan Saarijärveltä tyhjillään olevan tilan. Kyseessä on vanha painotalo, jossa on käsittääkseni välillä toiminut esimerkiksi kuntosali. Innostus tällaista tilaa kohtaan nousi heti kattoon. Monta vuotta on haaveillut tilasta, jossa voisi nuorien kanssa tehdä esityksiä, siten ettei ko. ryhmän katsota olevan rasite. Oma tila loisi Juuret-projektille turvallisen lähtökohdan. Lähtökohdan harjoituksille ja esityksille, omalle tekemiselle, syvemmälle sukeltamiseen. Tilasta voisi muotoutua erittäin tärkeä tekijä, tukikohta. Toivottavasti haaveet osoittautuvat konkretiassa kohdilleen ja saisimme vielä rahoituksen järjestymään. Ylihuomenna tilaa katsomaan.

Sitä odotellessa tänään läpimeno. Kolmen päivän lattialla makaamisen jälkeen olin eilen harjoituksissa. Tulokseksi ihan ok treenit, mutta aamusta selkä ei ollut parhaimmillaan. Nyt taas päivän edetessä tuntuu hieman vetryvän. Toivottavasti kestää illan vedon. 

Pari päivää yksikseen

Suunnittelua, aikatauluja, arvailuja tulevasta, opetuksen päivittämistä, repliikkien lukua. Ja kaikkea tätä hissukseen lattialla maaten tahi hyvässä ryhdissä. Lauantain treeneissä taas hieman niksautin selkääni, joka meikäläisen kohdalla tarkoittaa ainakin muutaman päivän jumia. Oikeasti alaselässä on jokin nikama jota pitäisi käsitellä, mutta terveyskeskusten malliin syydettiin pari purkkia pillereitä matkaan ja olisi kirjoitettu sairaslomaa, jos sitä tarvitsisi.

Tänään ja huomenna Ison vihreän  treenejä, joiden kulku vielä omalta osaltani epävarmaa. Viikonloppuna pitäisi opettaa hieman kontakti-improa. Saa nähdä miten käy. Ensi viikolla Kuopion sirkukselle.

Juuria on olen aikatauluttanut kevään osalta. Siitä ensi syksynä vasta ensimmäinen suurempi esitys, mutta keväälläkin luultavasti jotain, ainakin demo-sessioita saadaan aikaan. Alkuun täytyy satsata, että saadaan oikeat ihmiset mukaan, kaikki jotka asiasta kiinnostuvat taikka saattaisivat kuvitella jotenkin hyötyvänsä. Tästä projektista avataan jatkossa omat sivut, jonne tulee erilaisia blogeja. Tämä "työpäiväkirjani" kun  on viime aikoina jäänyt pinnallisten kuulumisten alustaksi, täytyy katsoa miten tätä jatkossa jatkaa. Mikä on tarve.

Kuu vyöryy taivaalla

Hieman väsynyt mies istuu. Istuu ja miettii mitä ihmiset tekivät, ennen kuin rupesivat viettämään kaikki illat teatterilla. Kaipa nykyäänkin joku löytyy, joka keksii illalle muutakin käyttöä.

Isoa ja Vihreää väännetään kuumeisimmillaan. Tänään oli toinen läpimeno. Se siitä. Tekemistä riittää, eikä edelleenkään tunnu helpolta esitykseltä. Paljon saa ponnistella, mutta uskon sen tuovan vielä tulosta. Muutoin, jos ei, eli esitys jää lussuksi paskaksi, sitten kyllä syö miestä.

Pikku hiljaa alkaa tämä syksyinen lepohetki olla takana ja kevään kiireet konkretisoitua. Paremminkin olisi voinut levätä. Vaan kyllä sitä intoa on kerääntynyt tässäkin. Jos vain saisi joitain töitä tehtyä päiväsaikaan, muitakin kuin suunnitteluhommia, olisin sangen iloinen. Illat jatkuvalla syötöllä pois kotoa stressaa. Eikä varmaan pelkästään minua. Ammatinvalintakysymys, eli turpa kiinni. Niinpä niin.

Lähipäivinä pitäisi selvitä talven todellinen kuvio, eli ohjaanko sittenkin jo tähän väliin. Muutamaa tekstiä pyöritellyt, muttei viitsi huudella ennen kuin varmistuu. Samoiten kesäteatteritekstin suhteen vielä hieman arvotaan. Tänne Jyväskylään kuitenkin ohjaan. Tästäkin muutaman asian varmistuttua enemmmän. Juuret- projektia aikataulutetaan kovaa vauhtia. Siitä lauantaina pieni info Saarijärvi Salissa. Tilaisuudessa jonka pääjuttu on Samuli Heimosesta kertovan dokumenttielokuvan ensi-esitys. Leffasta löytyy lisää osoitteessa www.muissamaailmoissa.com

Nyt nukkumaan ja aamulla kuuden jälkeen metsään. Toivottavasti uni tulee, parina yönä ei oikein ole ottanut tullakseen.

apua - rahaa!!

Torstainen aamupäivä. Alkuviikon Ison ja Vihreän harjoitukset takana. Lauantaina ensimmäinen kunnollinen läpimeno, jota myös kirjailija Keski-Vähälä tulee katsomaan. Näyttelemisestä on ollut kyllä paljon hyötyä. Taas kerran huomaa miten suppeasti sitä näyttämön puolelta pystyy toimimaan, siis suhteessa kokonaisuuteen. Ei ole turha tuo ohjaajan kuvatus. Mukavasti yhteistyö sujuu koko ryhmältä ja jutun henki sen kun tiivistyy. Vaikka helpolla ei tämä juttu valmiiksi tule. Kohtaukset vaihtuvat niin liukuvasti, että askelmerkit täytyy saada kohdilleen lujasti, jotta esitys voi löytää rytminsä. Siitä kun on vielä vaikea edes puhua. Vaan kyllä se sieltä.

Viime viikon lopulla selvisi aivan loistava uutinen. Art Hysterian apurahahakemus on mennyt läpi, ja saatiin vieläpä se summa mitä haettiinkin! Kiitos Myrsky (www.myrsky.info)!! Ja kiitos muut yhteistyökumppanit ja suosittelijat. Ensi vuonna käynnistyy kolmivuotinen Juuret-produktio, jossa monien taiteenalojen keinoin tutkitaan kunkin 13- 17 vuotiaan osallistujan omia juuria ja paikkaa maailmassa. Parasta tässä hankkeen toteutumisessa on se, ettei tarvitse kahvikuppi kädessä voivotella, ettei voi tehdä mitään nuorten pahoinvoinnin eteen. Nyt siihen on mahdollisuus. Juuret tulee tavoittamaan n. 800 nuorta tarjoten heille mahdollisuuksia suurempien ja pienempien esitysten tekemiseen. Media ja AV-puoli on myös vahvasti mukana, joten hankkeen dokumentointikin alkaa samaan aikaan muun toiminnan kanssa. 

Tämä oli ensimmäinen apuraha, jossa olen näin vahvasti osallisena. Niitä siis sittenkin myönnetään myös käytännössä!

Tulevan suunnittelua pari päivää. Sompailen muutaman tekstin kanssa miettien toteutuspaikkaa ja aikaa. Kesän suhteen näyttää nyt jo hieman selkeämmältä, mutta tänään varmistunee vielä hieman nopeasti tälle talvelle toteutuva ohjaus.

Näitä odotellessa, tulevia suuntia ajatellen ja tähän päivään keskittyen kuluu syksy vaan.