Puuhissa mennyt aika

Alla ensi torstaina Sampo-lehdessä julkaistava kolumni. Kataisen katteettomista lupauksista tulikin nyt, ihme kyllä, pakkotoimilla uhaten katkerasti lunastettuja puheita. Oikeutta näyttää vielä olevan ainakin suomalaisessa sovittelu järjestelmässä. Jos nyt kirjoittaisi tulevan kolumnin se saattaisi olla hieman toisenlainen, mutta menkööt nyt tuollaisena.
Työmailla työteliästä. Momosta ollaan jo kertaalleen kahlattu kohtaukset läpi ja sen muoto alkaa hahmottua. Nopeatemoinen juttu, jonka rytmitys tulee olemaan vaikeimmista mitä ikinä olen tehnyt. Tarina rullaa ekonomisesti ja nopeasti, joten yleisön mukaansaaminen heti alusta on tärkeää. Tänään vanhusten vallatessa harjoitustilan keskitymme puvustuksen ja lavastuksen visuaaliseen ilmeeseen. Näitten tyyppien kanssa on hyvä tehdä hommia, siitä hyvänä esimerkkinä uusien biisien helppo syntyminen ja rohkeat ehdotukset. Hyvällä tavalla luovia prosesseja olleet melkein joka harjoitukset. Kun pidemmän päälle tutustuu ryhmään, alkaa sieltä nousta koko ajan enemmän voimavaroja joita haluaisi hyödyntää.
Oprissa lähestytään puoliaikaa kertaalleen ohjatuissa kohtauksissa. Olen hakenut ääripäitä mitä tulee esityksen tyylilajiin. Perus realismi ei ole koskaan oikein kiinnostanut, mutta ei tämä teksti nyt sirkukseksikaan muutu. Toisaalta siinä on ollut juuri sen mielenkiinto. Ja näyttelijät ovat omissa rooleissaan jo hyvin sisällä. Sisältä ohjautuvaa toimintaa ehdotellaan, ja sekös on ohjaajasta mukavaa ja helpottavaa. Perusvääntö menossa.
Suurin syy miksen ole tänne viime aikoina juurikaan ehtinyt avautua on uuden, pidempiaikaisen projektin kehittely. Päätin reilu viikko sitten, että pari vuotta mielessä pyörineelle ja joittenkin tuttavienkin kanssa puheeksi tulleelle idealle on tullut aika koittaa siipiä. Uuden teatterin perustamisesta haaveillaan ja sen sisältöä olen yrittänyt kartoittaa. Tästä varmasti enemmän myöhemmin, mutta laaja-alaisesta ammattimaisesta ja yhteiskunnallisesti valveutuneesta hautomosta on kysymys. Huomenna aiheesta vasta toinen palaveri, mutta intoa tähän juttuun riittää. Siinä on suuntaa, jota ammatillisesti on jo hetken hakenut. Yrittänyttä ei laiteta.