.. kaikki on turhaa. Ainakin työnhakemiseen liittyvät jutut meikäläisen elämässä juuri nyt. Tämä aiemmin hehkuttamani iso ja mielenkiintoinen työ olisi ollut Shtl:n tuottajan toimi, johon kävin haastattelussa. Turhaan. Valituksi tuli joku muu, tapausta en sen kummemmin tuntenut.
Turhaa oli ajella näillä dieselin hinnoilla edestakaisin ja tuhlata puolen kuukauden ruokarahat. Turhaa ei sen sijaan ollut taustatyö mitä ko. toimeen hieman kerkesi tekemään, koska nämä suunnitelmat saattavat hyvinkin toteutua jonkin muun organisaation kautta. Liiton toiminnan kehittämiseen painotin ammattiin koulutettujen ohjaajien ja harrastajakentän törmäämisen kartottamista. Harrastajakentällä on vuodessa lähes saman verran katsojia kuin ammattikentällä (miljoona kahdeksansataa tuhatta vs. kaksi miljoonaa), joten mistään pienestä kentästä ei voida puhua. Harrastajakentän näyttelijöiden koulutus on pieni osa toimintaa, eikä sen ytimen pidäkään olla loppuun asti hiotussa näyttelijäntyössä. Mutta ohjaajilta pitäisi osata vaatia ammattitaitoa. Ammattikorkeakouluista valmistuu jatkuvalla syötöllä nelivuotisen koulun käyneitä ohjaajia juuri tämän kentän palvelukseen. Samaan aikaan liitto kouluttaa vieläkin muutamalla viikonlopulla ihmisiä harrastajakentän ohjaajiksi. Ero on aika suuri.
Harrastajateatterit ammattimaistuvat kovaa vauhtia ja juuri tässä saumassa olisi liiton kaltaisen organisaation mahdollisuus toimia. Tukea teattereita rohkeisiin muutoksiin, panostamaan koulutetuihin ohjaajiin. Käyttämään harrastajakentän taloudellinen vapaus konkreettisesti suurina riskiesityksinä. Kannustaa muutenkin kuin diplomein ryhmiä tekemään uusia tekstejä, auttaen näitä konkreettisilla työpajoilla. Kannustaa ryhmälähtöiseen työskentelyyn ja sisällön yhteiskunnalliseen piikkiin.
Mielenkiinnolla tulen seuraamaan miten liiton toiminta tulee kehittymään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti