Tulihan se sieltä

Kesäkuu ja siltä tuntuu. Vihdoin se lämpö on saavuttanut nämäkin leveydet.
Asioita tapahtuu ilmeisen omalla painollaan. Saatiin asunto Jyväskylästä ja sitä myöten tulisi inventeerata kamat joita sinne siirtää. Ei hirveästi nappaa, mutta pakkohan se on. Ei voi joka luukkuun roudata juttuja, joita ehkä joskus sitten tarvitsee.
Jäniksen treeneihin tuli odotetusti uutta virtaa viimeisen ryhmäläisen astuttua remmiin mukaan. Paljon on kuitenkin vielä kokonaisuuteen tekemättä. Noinkin suurella lavalla ei joissain kohtauksissa pelkkä ilmaisu riitä, vaan perus kesäteatterirekvisiittaa tarvitaan. Niiden (esim. autojen) hommaaminen vaan harmaantaa hiuksia. Täytyy yrittää treenata siihen malliin, ettei niitä lopussa edes tarvita. Tai että mikä vain paikalle tuodaan, juttu toimii.
Kyläkoulusta tänään ensimmäinen läpimeno. Kantele on taivaallinen soitin. Ja kun saadaan musiikki ujutettua juttuun mukaan kokonaan, alkaa se pläjäys olemaan yleisöä vaille. Toiset kohtaukset ovat tosin toisia valmiimpia, ihan sen takia, että niitä on voitu harjoitella enemmän. Yksinkertaista matematiikkaa välillä. Toivotaan kaikkien kuitenkin vielä kahdessa viikossa lutviutuvan kohdilleen.