Siitähän se taas lähtee

Syksyn vääntö on lähtenyt liikkeelle! Viikonlopun kurssi oli ja meni. Jotenkin vain miettii, että mitä sitä oikein näinkin lyhyellä ajalla, viisi päivää, oikein voi opettaa. Kauhean syvälle ei päästä, mutta jonkinlaiseen hajuun siitä mitä harjoitusvaihe tulee sisältämään, yritetään orjentautua. Tuli touhuttua niin paljon, että jätin viimeiseen palaute keskusteluun tuplat suunnitellusta enemmän aikaa. Olisi ehkä sittenkin pitänyt vetää vielä jokin helppo harjoitus, jossa tyypit olisivat puhumisen sijaan saaneet onnistumisen kokemuksen loppuun. Toisaalta kukaan ei kummemmin avautunut huonosta fiiliksestä, joten näillä linjoilla jatkoon.

Lähden tänään Oulun alapuolelle johonkin mumonmökkiin muutamaksi päiväksi. Velipoika on siellä, kuollaksenikaan en muista paikkakuntaa, liikunnanopettajana ja meikällä hyvä mahdollisuus päästä jonnekin muualle hetkeksi miettimään näitten alkavien ohjausten meininkejä.

Väsyttää aikalailla. Tänään saa vihdoin paperityöt eteenpäin ja voi hetkeksi irtautua niistä. Se ehkä helpottaa, ettei ole rästissä niitä kirottuja lappuja. Muutamaa ideaa pyöritellyt mielessä näitten painijoiden päänmenoksi. Ehkä ensi lauantaiksi jo olisi jotain konkreettisempaa hahmotelmaa tiedossa. Tai muutamaa vaihtoehtoa esittää.

Kävin sunnuntaina pyörähtämässä toisen mielessä pyörineen esitystilan liepeillä. Tämä olisi isompi, mutta matala tila. Tyhjää ja laattaa täynnä. Hyvä fiilis jäi, jos siihen saisi rahoituksen kuntoon, niin ilomielin siihen kehisi. Esiintyjiä tulee kuitenkin olemaan sen vertaa paljon, että suuri tila ei olisi pahitteeksi.

Kohta heittämään palloa koriin.